Osakeyhtiömuotoisen yhteisnavetan perustaminen

Maidontuotanto on paljon pääomaa ja ihmistyötä vaativaa liiketoimintaa. Suuremmissa yksiköissä pystytään tuottamaan maitoa kustannustehokkaammin. Monet nuoret viljelijät eivät vain usko tulevaisuuteensa kolmenkymmenen lehmän tuotannolla vaan tavoittelevat suurempaa yksikkökokoa. Monella maitotiloilla on myös haluja lähteä kehittämään tuotantoaan, mutta taloudellisesti siihen ei aina ole mahdollisuutta.

Yhteinen navetta antaa tällaisille maatiloille mahdollisuuden lähteä kehittämään tuotantoaan. Kaksi keskikokoista maatilaa voi lähteä liikkeelle yhden robotin navetalla ja kolme maatilaa kahden robotin navetalla.

Yhteisnavetassa on yritysmuodon valinta oleellinen asia. Asiasta on kirjoitettu Käytännön maamiehen artikkelissa KM 1-2012. Osakeyhtiömuotoisen yhteisnavetan perustamisesta on lehtiartikkeli, Maito Oy:n perustaminen KM 3-2013.

Osakeyhtiömuotoisen yhteisnavetan perustaminen tehdään pääsääntöisesti siten, että maatilat jäävät yksityiseen omistukseen ja yhtiö hankkii parin hehtaarin tontin logistisesti keskeiseltä paikalta suhteessa peltoihin. Yhteisnavettaa ei tule sijoittaa kenenkään pihapiiriin.

Yhteisnavetan voivat perustaa myös nuoret viljelijät, joilla on voimassa olevia nuoren viljelijän aloitustuki ja luopumistukisitoumuksia. Tavallisesti Ely-keskus katsoo että maatalouden harjoittaminen pysyy vähintään sillä tasolla, kun se oli aloitustukea myönnettäessä. Mela taas valvoo että maatilalla harjoitetaan maataloutta luopumistukisitoumuksen ajan. Käytännössä tällaisen tilan kanssa tehdään säilörehun ostosopimus siihen saakka kun luopumistukisitoumus päättyy.

Yhtiö vuokraa osakkaiden maatilojen pellot pitkillä vuokrasopimuksilla sekä ostaa eläimet käypään hintaan käyttämällä esim. Faban palvelua. Nyrkkisääntönä yhteisnavetassa on oltava vähintään 20 prosentin omarahoitus. Loppu tarvittavasta pääomasta katetaan lainoilla sekä mahdollisilla investointituilla. Yhtiön pääomituksesta täytyy varautua kustannusarvion ylitykseen, rakennusaikataulun venymiseen sekä ongelmiin tuotannon ylösajossa. Käyttöpääomaa on oltava riittävästi. Koska tilojen vakavaraisuus vaihtelee, omistusosuudet jaetaan kunkin pääomituskyvyn mukaisesti.

Osakas voi järjestää suuren osan sijoittamastaan pääomasta eläinten myynnillä. Maatila myy eläimet yhtiölle ja yhtiö muuttaa siitä syntyneen ostovelan osakkaan myöntämäksi pääomalainaksi tai se merkitään sijoitettuun vapaaseen omaan pääomaan (SVOP). Nämä sijoitukset yhtiö maksaa aikanaan takaisin voittovaroillaan. Maatilan on kuitenkin tuloutettava eläinmyyntitulot verotukseensa sinä vuonna, kun ne muutetaan pääomalainaksi tai rahastosijoitukseksi.

Työn tasa-arvo mukaan osakassopimukseen

Tärkeää on sopia, että osakkaille maksetaan palkkaa tehdyn työmäärän mukaan. Voi olla että kymmenen prosenttia omistava osakas tekee eniten töitä ja saa eniten palkkatuloa. Tärkeää on myös se, että osakkaiden tekemä työ on samanarvoista.

Osaaminen ja hyödyntäminen

Yhteisyritys menestyy, jos siinä saadaan yrittäjien osaaminen kumuloitumaan yhtiön hyväksi (1+1+1>3). Usein on tarpeen jakaa vastuualueet osaamisen mukaan. Periaate on, että kun karjamestari vastaa karjanhoidosta ja toiset osakkaat osallistuvat karjatöihin, mutta eivät mene määräilemään toisen vastuualueelle. Joku toinen vastaa esimerkiksi taloudesta ja tukiasioista, kolmas rehuntuotannosta ja neljäs koneiden ja rakennusten kunnossapidosta. Yhtiölle asetetut tavoitteet, päämäärät ja sopimukset ohjaavat yhtiön toimintaa. Asetettu vapaa-aikatavoite edellyttää mahdollisesti uuden työntekijän palkkaamista, joka vähentää yhtiön tulosta.

Navetta Oy:n osakaista osaa ei voida vakuuttaa Myel- ja lomitusjärjestelmän ulkopuolelle. Tällöin sovitaan, että yhtiö järjestää kaikille osakkaille samat etuudet ja lomat riippumatta mihin eläkejärjestelmään kukin kuuluu.

Viljelijät haluavat vapaa-aikaa

Nuorilla viljelijöillä on tarve saada vapaa-aikaa itselleen ja perheelleen. Tavoitteena on esimerkiksi yksi vapaapäivä viikossa, ja kun he lähtevät lomalle, sitä ei keskeytä puhelu, jossa kerrotaan, että navetalla on jokin ongelma. Tämä on mahdollista kun työtä ja vastuuta jaetaan usean yrittäjän kesken. Viljelijäperheessä voidaan myös sopia, että toinen puolisoista jatkaa maanviljelijänä ja toinen lähtee opiskelemaan tai hakeutuu töihin siihen ammattiin, johon hän on saanut koulutuksen.

Jos tilalla ei ole jatkajaa

Viisikymppiset viljelijät, joilla ei ole tiedossa jatkajaa, voivat lähteä yhteiseen navettaan mukaan sillä perusteella, että he haluavat tehdä töitä nykyaikaisessa navetassa, kunnes he jäävät eläkkeelle. Samalla ratkaistaan myös sukupolvenvaihdos. Jos kukaan lapsista ei halua jatkaa maatalousyrittäjänä, niin vanhuuseläkkeellä voi edeleen omistaa osakkeita ja hallitustyöskentelyyn ja työntekoon oman vointinsa ja mielenkiintonsa mukaan.

Nuorilla viljelijöillä on myös sosiaalinen tarve tehdä töitä yhdessä. Mahdolliset verotukselliset hyödyt tulevat vasta näiden jälkeen.

Tällaisten yhteenliittymien suurin riski on, että osakkaat riitautuvat keskenään. Yrittäjillä ovat erilaisia persoonia ja opittu isännän malli tahtoo jatkua. Jokainen pyrkii toimimaan yhtiön parhaaksi omalla tavallaan. Tämän takia tulevien yhteisyrittäjien on syytä tutustua toisiinsa hyvin etukäteen. Yhteistä tekemistä voi harjoitella esimerkiksi yhteisillä koneilla. Yhteiset vapaa-ajan harrastukset lujittavat luottamusta.

Osakassopimus ohjaa toimintaa

Yhteisen navetan suunnitteluvaihe kasvattaa luottamusta. Investoinnin ja tuotannon suunnittelun ohessa on syytä laatia ulkopuolisen asiantuntijan kanssa osakassopimus ja tulevan yhtiön yhtiöjärjestys. Sopimusten tekeminen on helpompaa kun asioista ollaan vielä samaa mieltä. Osakassopimuksissa varaudutaan etukäteen tuleviin erimielisyyksiin. Tyypilliset tilanteet ovat rahan niukkuus ja yrityksen johtaminen.

Osakassopimus on osakkaiden keskinäinen sopimus. Osakassopimuksessa sovitaan osakkaiden maatilojen ja yhtiön muodostaman kokonaisuuden toiminnasta.