Tuloverolain (TVL) 24 §:n mukaisessa toimintamuodon muutoksessa omaisuus siirtyy apporttina tasejatkuvuudella (varat – velat) niin että omistusosuudet pysyvät samoina.
Lisäksi on huomattava että:
Käytännössä tämä tarkoittaa että yhtiöön siirretään
Yksityisomaisuus kuten omakotitalo tontteineen ja metsät jätetään pääsääntöisesti yhtiön ulkopuolelle.
Mikäli muutosta ei toteuteta TVL 24 §:n jatkuvuusperiaatteella, käsitellään yritystä kuten toiminnan lopettamistilanteessa, ja tästä seuraa
Toimintamuodon muutos käsitellään tulolähteittäin. Ongelmalliseksi saattaa muodostua tilanne, jossa osa metsistä siirretään yhtiöön. Tätä varten TVL 24 §:n täyttymisestä on syytä hakea verottajalta ennakkopäätös.
Verohallinto on antanut tarkemman ohjeen Toimintamuodon muutoksesta osakeyhtiöksi. ja Maatilan yhtiöittäminen
Lisäksi verohallinto on antanut ohjeen Sukupolvenvaihdoshuojennuksen vaikutus maatilan hankintamenoon ja Varainsiirtovero on poistumassa maatilan yhtiöittämisestä
Yhtiöittämisprosessin vaikein ja aikaavievin vaihe on siirtyvien peltojen ja metsien siirtoarvojen selvittäminen apportissa. Esimerkiksi kauppakirjoissa ei usein ole kauppahinnan jakoa. SPV-kaupat ovat tavallisesti lahjanluonteisia, joten niistä pitää löytää lahjaveropäätökset. Usein saannosta ei ole määrätty lahjaveroa, vaikka saanto on ollut lahjanluonteinen. Peltoja on raivattu omasta metsästä, johon on käytetty metsävähennyksiä. Kiinteistöjä on yhdistetty, vaihdettu ja lohkottu.
Usein yhtiöittäminen tehdään kesken vuotta, jolloin maatalouden tilikausi päättyy. Toimintamuodon muutospäivämäärään asti verotus toimitetaan aiemman toimintamuodon mukaan, ja muutospäivästä lähtien verotetaan osakeyhtiötä. Verovuonna, jona toimintamuotoa muutetaan, poistot voidaan tehdä joko aiemman toimintamuodon mukaan tai osakeyhtiön verotuksessa tai jakaa näiden kesken.
Käytännössä luovuttaja irtisanoo osuusmeijerin tai -teurastamon osuuden, ja yhtiö hakeutuu osuuskunnan uudeksi osakkaaksi.
Siirrettävien varojen ja velkojen erotus on nettoapportti. Tämä merkitään yhtiön taseeseen osakepääomaksi ja sijoitetun vapaan pääoman rahastoon (SVOP). Osakepääoma on sidottua pääomaaja SVOP-rahastosijoitus vapaata omaa pääomaa.
Mikäli nettoapportti on negatiivinen, voidaan maatila rekisteröidä osakeyhtiöksi erityistoimenpitein.
Apporttina siirtyvät kiinteistöt, määräalat ja määräalapidätykset luovutetaan kuten kiinteistökaupassa. Luovutus vahvistetaan kaupanvahvistajan toimesta. Samaan asiakirjaan voidaan tehdä kaupparekisterin vaatima apporttiselvitys, jonka tilintarkastaja hyväksyy.
Oleellista on, että luovutus tapahtuu TVL 24 §:n mukaisesti. Tämän takia verottajalta haetaan ennakkoratkaisu. Myös ELY-keskukselta haetaan lausunto siitä, voidaanko lainojen korkotuki, valtiontakaukset ja myönnetyt investointituet siirtää yhtiöön.
Mmaatilataloushallintoon liittyvät asiat selviävät kysymällä paikalliselta maatalousviranomaiselta.
Kun verottajalta on saatu ennakkoratkaisu ja ELY-keskukselta ennakkopäätös, voidaan toteuttaa varsinainen yhtiöittäminen.
oman lausuntonsa.
Rekisteröintiasiakirjat voi jättää maistraattiin tai ELY-keskukseen, tai ne voi postittaa suoraan Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin. Perustettava yhtiö saa heti Y-tunnuksen, mutta yhtiö syntyy vasta, kun se merkitään kaupparekisteriin. Tällöin päättyy maatilan toiminta ja yhtiö jatkaa toimintaan.
Maatilan toiminnan loppumisesta on tehtävä muutosilmoitus Y-lomakkeella.
Kun luovutus tehdään TVL 24§ säännösten mukaisesti, ei luovutuksesta seuraa tulovero, luovutusvoittovero eikä varainsiirtoveroseuraamuksia.
Maatilan toimintamuodon muutos on tarkkuutta vaativa toimenpide. Maatilalla ei ole tasetta, vaan siirrettävät omaisuuserät on kerättävä monista asiakirjoista. Osa tiedoista löytyy maatalouden 2-lomakkeelta (rakennusten, koneiden ja salaojien poistamattomat jäännösarvot).
Aikaa vievin vaihe on kerätä kaikki kiinteistöjen kauppakirjat ja löytää sieltä siirtyvien kiinteistöjen hankintahinnat. SPV -kaupat ovat usein lahjanluonteisia kauppoja, jolloin siirtoarvoina pellon ja metsän osalta käytetään niistä maksettua vastiketta ja lahjan osalta huojennettua lahjaverotusarvoa. Tähän tarvitaan lahjaveropäätös ja siihen liittyvä laskelma.
Pääsääntöiesti erilliset metsätila jäävät yksityiseen omistukseen ja peltoa ja metsää sisältävät tilat siirretään yhtiöön. Siirtyvien metsien osalta on niiden hankintahinnasta vähennettävä niihin käytetyt metsävähennykset. Kun ostettuja kiinteistöjä ja niiden osia on myyty, vaihdettu ja yhdistelty, niin kaikki vaiheet tulee selvittää aukottomasti .
Yhdistelmälainoista (maatalous, metsätalous ja yksityistalous) yhtiöön voidaan siirtää vain yhtiölle siirtyvä osa lainoista.
Yhtiöittämisprosessin vaiheet
1. Yhtiöittämisselvitys (arvio nettoapportista, syntyykö verosäästöä, osakkaiden vakuutusturva (Myel, yhtiöittämisen kustannukset).
- Tämä selvityksen perusteella yrittäjät tekevät päätöksen varsinaisen yhtiöittämisprosessin käynnistämisestä
2. Yhtiöittämisprosessi
Asiantuntijapalkkioihin menee 3.000 - 8.000 € riippuen työmäärästä
Verottajan ennakkoratkaisu maksaa 1.260 €
Rekisteröintiaikana ja rekisteröinnin tapahduttua tulee hoitaa vielä ainakin seuraavat asiat:
Maataloushallinto
Kotieläintilojen tulee lisäksi huolehtia ajan tasalle nämä: